Mikä on nelikenttäanalyysi SWOT

Yrittäjäksi aikova tai yrittäjänä jo toimiva voi laatia toiminnastaan SWOT-analyysin. Albert Humphrey (Stanford Research Institute nykyisin SRI International) teki tunnetuksi tämän nelikenttämenetelmän, jonka avulla voi laatia mahdollisimman hyvän strategian ja josta Turun yliopistolla on saatavana eri artikkeleita ja tutkimuksia tunnistaa ongelmia tai oppimistaan sekä kehittää ja arvioida eri asioita. Vaikka rahoitus yritystoiminnan alkamiseen on kunnossa, liiketilat tai verkkokaupan sivut on luotu, liikeidea on selkeä ja mahdolliset asiakkaat kartoitettu, voi alkavaa yrittäjää vaivata epävarmuus ja ajatus: ”Onko tämä sittenkään kannattavaa? Mitkä ovat riskit ja miten saan ne selville?”

SWOT on lyhenne sanoista:

• Strengths (Vahvuudet)
• Weaknesses (Heikkoudet)
• Opportunities (Mahdollisuudet)
• Threats (Uhat).

Piirrettynä SWOT on ruudukko, jossa on neljä samansuuruista ruutua, kaksi ylempänä ja kaksi alempana. Ylemmät kaksi ruutua kuvaavat sisäistä ympäristöä ja vasen puoli ”vahvuudet” on positiivinen (+) ja oikea puoli ”heikkoudet” on negatiivinen (-). Alemmat kaksi ruutua kuvaavat ulkoista ympäristöä ja vasen puoli ”mahdollisuudet” on positiivinen (+) ja oikea puoli ”uhat” on negatiivinen (-). Yksinkertaisesti piirretään A4 ruutupaperille keskelle viiva ylhäältä alas pystysuunnassa ja vaakasuunnasta keskelle toinen viiva niin että tulee risti paperille. Näin on koko paperiarkki käytössä ja sinne voi kirjata omaa yrittäjyyttään koskevia havaintoja. Jos negatiivisiin ruutuihin tulee enemmän asioita kuin positiivisiin, olisi yrittäjän tarkistettava, miten negatiivisia asioita voisi vähentää tai poistaa.

Esimerkkitapaus, Internet-kahvilan perustaminen

Yrittäjä A aikoo perustaa itselleen Internet-kahvilan. Paikkakunnalla ei ole ainuttakaan Internet-kahvilaa, jossa ihmiset voisivat anonyymisti käydä surffaamassa Internetissä ja samalla juomassa kahvia ja syömässä kahvilan leivoksia tai ruokaisampia annoksia snack-baarissa. Yrittäjä A on huomannut, että varsinkin Internet-pelit kiinnostavat, samalla on Internet-kahvilassa olisi mahdollisuus tutustua muihin kahvilassa käyviin. Enää ei tarvitsisi kärsiä yksinäisyydestä ja Internet-kahvilasta voisi löytää jopa ystäviä. Lisäksi Internet-kahvilalla voisi olla sosiaalistava vaikutus myönteisellä tavalla.

Yrittäjä A:lla on kaupallinen koulutus, joten hän tekee pikaisen SWOT-analyysin ideastaan ja kirjoittaa paperille neljään eri kenttään

• Sisäiset vahvuudet: ei kilpailijoita paikkakunnalla, jossa on paljon nuoria aikuisia.
• Sisäiset heikkoudet: liiketilojen vuokrat ovat kaupungin keskustassa kalliit ja alkupääomaa on niukasti. Lisäksi olisi mietittävä, kuka tuuraa yrittäjä A:ta, jos hän sairastuu tai palkattua työtoveria, jolla on vastuullaan snack-baarin hoito, jos hän on lomalla tai estynyt tekemästä työtään.
• Ulkoiset mahdollisuudet: yrittäjä A voisi saada starttirahaa TE-toimistosta, yrittäjälainaa pankista kohtuullisella korolla ja voisi ottaa pätevän kahvilan pyörittäjän yhtiökumppaniksi hoitamaan kahvilapuolta. Tällöin hänelle jäisi hankinnoiksi vain ATK-laitteet ja niiden ylläpito. Näin riski puolittuisi.
• Ulkoiset uhat: vaikka yrittäjä A saisi kelvolliset liiketilat, saattaa vuokranantaja yllättäen korottaa vuokria sen jälkeen, kun liiketoiminta on muuttunut kannattavaksi. Lisäksi atk-laitteita saattaavat uhata sähkökatkokset, varkaudet, ilkivalta, hakkerien hyökkäykset ja liikeidean kopioiminen muiden yrittäjien taholta.

Tarkasteltuaan nelikentän tuloksia yrittäjä A voisi koettaa vähentää sisäisiä heikkouksia liiketilojen kalliita vuokria vähentämällä. Hän voisi jakaa kalliin vuokran kahvilaa pyörittävän yrittäjän kanssa puoliksi. He voisivat perustaa osakeyhtiön, jolloin he eivät olisi henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa toiminnasta. Häneltä jäisivät pois myös kalliit työntekijäkustannukset. He voisivat viikonloppuisin vapaalla ollessaan vuokrata tiloja freelance-kouluttajille tai kerhoille, jotka tarvitsevat koulutuspäiviensä ajaksi Internet-yhteyksiä ja keittiötä. Näin tuloja tulisi lisää yrittäjä A:lle ja hänen liikekumppanilleen.

Ulkoisia uhkia voisi vähentää myös siten, että yrittäjä A:n yritystoiminta olisi saanut jalansijaa paikkakunnalla riittävästi palveluja parantamalla. Erilaisilla vakuutuksilla voisi ehkäistä ongelmia. Yrittäjä A liikekumppaneineen voisi kehitellä kanta-asiakasetukortin, jolla asiakas saisi alennuksia kahvilasta, lisää aikaa tietokoneella tai ilmaisen surffauskäynnin esimerkiksi kymmenen käynnin jälkeen. Yrittäjä A voisi ennaltaehkäistä toiminnan katkoksia kouluttamalla perheenjäsenistään itselleen sijaisia. Myös snack-baarin pitäjä voisi tehdä samalla tavalla. Ulkoisten uhkien vähentämisen kannalta olisi tärkeää myös, että luottamus toimisi yhtiökumppaneiden välillä ja että he voisivat tuurata toisiaan tarvittaessa.

Johtopäätöksenä voisi todeta, että jo viisikymmentä vuotta sitten kehitetty SWOT-analyysi on toimiva työkalu tänäänkin yritystoiminnassa.